Suomenlinna 26.3.

Maaliskuu alkoi talvisena. Kuun alussa meri oli tiukasti jäässä, eikä kevään merkkejä kuultu aikoihin. Kevättalvisista merkeistä vastasi esimerkiksi Helsingissä suurella vimmalla puhkunut huuhkaja.

Kuun puoliväliä kohti kavutessa tihkui harvoja keväisiä ensihavaintoja, ja jotkin linnut, kuten talvehtineet varikset, näyttivät jo pesänrakennuksen merkkejä. Pian tuulet kävivät töihin ja puskivat jääpeitettä pois uloimmilta rannoilta. Muutolla liikkui ainakin harmaalokkeja ja variksia. Maaliskuun 16. päivä näin jo ensimmäisen laulujoutseneni, kauniisti auenneella ulapalla Suomenlinnan eteläkärjen tuntumassa.

Suomenlinna 16.3.

Muutamaa päivää myöhemmin Kaivopuistossa kitisi seitsemän kottaraista. Seuraavaksi ylitseni suuntasi sepelkyyhkyparvi. Aamuisin ja öisin oli yksiselitteisen hyytävää, mutta auringon noustua lämpötila kohosi pian nollan tuntumaan. Vielä hetki sitten horisonttiin asti jatkunut jääkansi oli kutistunut monin paikoin lautoiksi. Tunnelma oli silti talvinen, ja pikkuteillä pyöräily pitkälti samaa lumessa ja jäässä puurtamista kuin helmikuussakin.

Kaivopuisto 20.3.

Lintujen muuttoryntäystä ei missään vaiheessa nähty, vaikka jotkut lajit pääsivätkin jo kohtuulliseen vauhtiin. Luonto-Liiton Kevätseurantaan ilmoitettiin maaliskuussa 333 havaintoa. Se tuntuu paljolta huomioiden, miten hyinen mielikuva ainakin minulle jäi.

Maaliskuun 28.

Kuinka kylmä maaliskuu 2018 sitten oli? Jos tarkastelee kuukauden keskilämpötilaa Helsingissä vuodesta 1960 alkaen, saavuttaisimme lukemalla -3,6 °C jakson 14. viileimmän sijan1. Kylmintä oli vuonna 1963 (-7,5 °C), ja hehkeimmillä hellelukemilla huideltiin vuonna 2007 (3,1 °C). Ajanjakson yhteensä 59:stä kuukausikeskiarvosta kaikkiaan 42 on jäänyt pakkasen puolelle.

Keskiarvo peittää tietysti alleen vaihtelun. Keitin sitä varten kaaviospagetin, josta näkee 2010-luvun maaliskuut. Vuoden 2018 lisäksi ennätyskylmä maaliskuu 2013 on korostettu.

Viivakuvaajakavalkadi mahdollistaa joko karkean vertailun yleiskuvaan tai masentaa katsojan. Sinä päätät.

Vuoristoradasta huolimatta suunnan on oltava ylöspäin. Sisälahtia lukuun ottamatta rannat alkavat olla jäästä vapaat, ja päivällä aurinko laajentaa pälvipaikkoja kiitettävällä teholla. Pysähtykäämme sen kunniaksi katsomaan ja kuuntelemaan viimeisiä kevätjäitä.

 


 

  1. Kaisaniemen mittausasema. Vuosirajaus tulee siitä, että tuolta ajalta löytyi helposti avointa dataa 
Kirjoittaja Antti S. Salovaara
ans@iki.fi