Valkoposkihanhet saapumassa Liuskasaareen 27.3.

Valkoposkihanhet saapumassa Liuskasaareen 27.3.

Etelän lintutyhjiö täyttyy nyt vauhdilla. Jos ei pidä varaansa, kevät voi suorastaan lääppiä linsseille ja laueta laskeutua kasvoille. Parempi siis tarkkailla vain hetki kerrallaan, rauhassa hengitellen.

Jo viikossa on tapahtunut paljon. Siellä täällä näkyvät satunnaiset kevään merkit ovat runsastuneet satojen töyhtöhyyppien muuttopäiviksi ja pelloilla kaakattaviksi viiden lajin hanhiparviksi. Lintulajeja on havaittu Tringan alueella tänä vuonna jo 156. Koko vuonna päästään ehkä 290 lajin kieppeille. Katsoin huvikseni, miten tämänhetkinen määrä vertautuu viime vuosiin.

tringalinnut

Tiedot ovat peräisin Tiira-lintutietopalvelun Vuoden ensimmäiset -osiosta 1. Erot ovat pääosin pienehköjä, ja luvuissa on myös muista tekijöistä kuin keväästä johtuvaa vaihtelua. Esimerkiksi vuoden 2006 poikkeuksellisen alhainen luku voisi selittyä sillä, että Tiira avattiin vasta tuona keväänä. 2

Myös talvihavaintojen määrä vaihtelee – olihan tänä vuonna tiltalttikin havaittavissa tammikuussa, vaikka kevätsaapujaa ei ole vielä nähty. Sata lajia paukkuukin helposti jo aivan alkuvuodesta, viivyttelijöistä ja talvesta riippuen. Kuvaajat eivät siis kerro vain keväästä.

Kyseessä on toki muutenkin tarkoitukseeni huonosti sopiva mittari, täysin mielivaltaiseen ajankohtaan asetettuna. Pysyn tyylilleni uskollisena.

Selvästi hyödyllisempiä kevätkuvaajia voi tarkastella täältä. Sivulta löytyy kuvaaja kevätmuuton ajoittumisesta yli 200 lajille. Esitystapa ei ole ehkä kaikkein vetävin, mutta kattavuuden puutteesta sitä ei voi syyttää.

Tiedoista voisi hyvin tehdä esimerkiksi eri linturyhmien muuton ajoittumista kuvaavat ”infografiikat” tai muut visuaaliset kaaviot. Nämä voisi sitten nostaa seinälle, kevään ratoksi ja ruksittavaksi. Ainakaan tällä hetkellä kuvaajien taustatiedot eivät taida olla ladattavissa, vaikka Tiira-aineisto sinänsä vapaasti haettavissa onkin.

Lintukalenteri

Tai miten olisi lintukalenteri? Kalenteri sisältäisi tyhjänpäiväisten nimipäivien ja kuluneiden kirkkopyhien sijaan tietoa lintuvuoden kulusta. Keskimääräiset muuttoajankohdat sopisivat kevääseen ja syksyyn kuin nokka naamaan 3. Sitten pesintöjä, yölaulajia, kahlaaja-aikaa… Ja jotain täytettä talveen ruokinnan lisäksi.

Kertokaa nyt, että tämä on jo tehty. Tai mitä tietoja vaikka Luonnonkalenterissa on?

Kalenterin voisi toteuttaa myös applikaationa, johon mahtuisi paljon seinäkalenteria enemmän lisätietoa. Ja sovellushan hakisi tiedot vuosikeskiarvojen lisäksi suoraan Tiirasta ja yhdistäisi ne sijaintidataan ja hakisi päivän äänet Xeno Cantosta  ja laatisi henkilökohtaisen lintuhoroskoopin ja…

Siirrytäänpä kuviin. Sedan bilder.

Kurki. Ei mitään muuta.

Kurki. Ei mitään muuta. 27.3.

Tämä joutsen ei taida olla vielä aivan aikuinen, vaan esimerkiksi 3. kalenterivuoden lintu.

Tämä joutsen ei taida olla vielä aivan aikuinen, vaan esimerkiksi 3. kalenterivuoden lintu.

Lauttasaaressa 21.3. viihtyneen 24 laulujoutsenen seassa oli yksi rengastettu. Tietoja odotellaan!

Lauttasaaressa 21.3. viihtyneen 24 laulujoutsenen seassa oli yksi rengastettu. Tietoja odotellaan Rengastustoimistosta!

Töyhtöhyyppäparvi on epämääräinen. 27.3.

Töyhtöhyyppäparvi on epämääräinen. 27.3.

Uuttukyyhkyn suloa.

Uuttukyyhkyn suloa.

Valkoselkätikkaa väsyttää. Fastholma, Helsinki 26.3.

Valkoselkätikkaa väsyttää. Fastholma, Helsinki 26.3.

 

___

  1. Tietojen tarkasteleminen vaatii kuitenkin ilmeisesti rekisteröitymistä, ehkä jäsenyyttäkin.  Suosittelen ehdottomasti BirdLifen jäseneksi liittymistä, muutenkin kuin parempien Tiira-ominaisuuksien takia! Ainakin Tringan alueella erityisesti yhdistyksen lehti on huippuhyvä, ja mitä useampi suomalainen kuuluu lintuyhdistykseen, sitä suurempi painoarvo sillä – eli meillä – on linnustonsuojelukysymyksissä. En itse ole vieläkään mikään kova ja kokenut orni, mutten tiennyt linnuista melkein mitään liittyessäni useampi vuosi sitten.
  2. Helmikuu ja maaliskuu olivat tosin vuonna 2006 tavallista kylmemmät, mutta se tuskin selittäisi noin suurta eroa.
  3. Muuttoajat ovat toki hyvin erilaiset eri puolilla maata, mikä tarkoittaisi esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Suomen erillismerkintöjä. Toki linnustokin on maamme äärikolkkien välillä hyvin erilainen, mutta junathan kulkevat, ainakin toistaiseksi. Voisi siis olla kiva katsahtaa kalenterista, koska vaikka pohjoisen suot ovat lintumielessä parhaimmillaan.
Kirjoittaja Antti S. Salovaara
ans@iki.fi