urho_kekkosen_kansallispuisto

Urho Kekkosen kansallispuisto

Kansallispuistoissa vierailtiin viime vuonna yli 2,6 miljoonaa kertaa1. Kuten arvata saattaa, käynnit eivät jakaudu tasaisesti maamme 39:n puiston kesken.

Se ei ole mikään yllätys. Kansallispuistohan ei ole virastossa standardoitu keskiarvoluontoalue vaan poliittinen päätös. Mukaan mahtuu niin jättimäinen Lemmenjoki kuin piskuinen Petkeljärvikin. Siinä missä yksi puisto pärjää erämaisuudella, toinen porskuttaa pääkaupungin kupeessa.

Kyse on tietenkin luonnonsuojelualueesta, joten käyntimäärää voi pitää toissijaisena mittarina. Kansallispuistot ovat silti mitä prototyyppisimpiä virkistyskohteita, joten on kiinnostavaa katsoa, mihin ihmiset rinkkansa, kiikarinsa ja viinitonkkansa kantavat.

Korkea kaula, pitkä häntä

Kansallispuistojen käyntimäärät löytää tästä. Koska lista oli aakkos- eikä lukumääräjärjestyksessä, päädyin nappaamaan tiedot taulukkoon ja piirtämään niistä kuvaajan.

kansallispuistot_käyntimäärätTein tarkoituksella sellaisen (lineaarisen) pylväsjoukon, joka nostaa jakauman esiin. Ääripäiden erothan ovat 80-kertaiset. Yli puolet puistoista käsittävä häntä on pitkä kuin tarinoiden city-rotalla. Viisi suosituinta kattaakin lähes 60 % kansallispuistokäynneistä.

Pinta-ala/käynnit

Retkeilijöitä kiinnostaa yleensä se, onko alueella mahdollista vaeltaa jakamatta tupia ja tuntureita kovinkaan monen muun kanssa. Kävijämäärä on tietenkin keskeinen muuttuja – joskin muihin törmääminen riippuu vuodenajan ja puiston pinta-alan lisäksi myös siitä, miten paljon tupia, tulipaikkoja ja järkeviä reittimahdollisuuksia löytyy. Infrastruktuuri kuitenkin ohjaa kävijöitä, erityisesti hankalissa maastoissa.

En tiedä, onko kansallispuistojen rauhallisuutta varsinaisesti mitattu tai vertailtu. Yksittäisten kohteiden, kuten autiotupien, käyttöasteesta saisi varmasti hyvää osviittaa. Eräs helppo ja ylimalkainen tapa olisi suhteuttaa pinta-ala kävijöiden määrään. Puistojen monipuolisuus tuo kuitenkin haasteita, sillä merialuetta ja erämaata on kieltämättä aika hankala verrata. Lisäksi vaihteluväli kulkee kuudesta neliökilometristä 2850:een, suurten puistojen keskittyessä luonnollisesti pohjoiseen.

Tein ajatusta testatakseni vertailutaulukon, joka kertoo muun muassa sen, että Repovedellä, Nuuksiossa ja Kolilla on eniten ruuhkaa. Älä kuitenkaan ota sitä aivan vakavasti.

Kävijät

Pikavilkaisu kävijätutkimuksiin näyttää, että Metsähallitus kerää järjestelmällisesti tietoa kansallispuistovieraista. Toki masentavaksi taitettu, alakohtineen miljoona vastausta vaativa kyselylomake latistuu tunturin juurella entisestään, mutta kaipa selkeimmät kysymykset tuottavat silti arvokasta informaatiota. Muistan itse törmänneeni myös sateisessa metsässä vaeltavaan kyselyhaastattelijaan, joko Seitsemisessä tai Helvetinjärvellä. Tietoa kerätään nykyään toki verkossakin.

Onkohan aiheesta tehty mitään kiinnostavaa ei-kohdekohtaista analyysiä tai jotain laajempaa Kansallispuistokävijä-julkaisua?

kansallispuisto

 

Hipsterein puistomme

En ole varma, olenko koskaan edes kuullut Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistosta. Kauhaneva, eli ilmeisesti alueen suurin suo, tosin kuulostaa tutulta.

Ajattelin jo uhota, että lähden tilastotiedon innoittamana käymään vähiten suositussa kansallispuistossamme. Nopean tarkastelun perusteella kohde vaikuttaa kuitenkin julkisilla hankalasti saavutettavalta – ja itse Kauhaneva on linnustonsuojelusyistä rajoitettua rahkasammalmaastoa syyskuun puoliväliin saakka. Voi myös olla, että suuressa määrin vaikeakulkuisesta suosta koostuva rajoitusosa ei muutenkaan houkuttelisi rinkka selässä pitkoksettomille poluille. Muu osa puistosta näyttäisi koostuvan ojitusten keskelle säästyneistä sirpaleista, mikä on tietysti Suomessa tyypillistä.

Mutta kertokaapa, kokeneet lukijani: Onko Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto Helsingistä käymisen arvoinen? Olisiko pitänyt ennättää jo lintukevään herätessä, vai kannattaako odotella jäätelökesän yli karpalosyksyyn?

Hetta-pallas-2

Ensimmäisiä vaelluksiani, Pallas–Yllästunturin kansallispuisto lokakuussa 2006.

Lemmenjoki

Lumikenkäilyä Lemmenjoella kevättalvella 2008

sipoonkorven_kansallispuisto

Gumböle Träsk, Sipoonkorven kansallispuisto

Torronsuo

Kevätaamu valkenee Torronsuon kansallispuistossa

  1. En aio tässä paneutua siihen, miten määrä on arvioitu. Sekin olisi kieltämättä tutustumisen arvoinen aihe, koska esimerkiksi tämän perusteella käyntejä oli jo kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2001! Toki puistojakin on tullut melkein kolmannes lisää.
Kirjoittaja Antti S. Salovaara
ans@iki.fi