Moringharu 20.4.

Moringharu 20.4.

No niinhän siinä vain käy, että kun saaristoon viimein pääsee, paistaa aurinko kuin missäkin Costa del Playalla. Jos yöllä luulee saavansa hetken rauhan, hyppii kirkas tähtitaivas revontulineen ja tulipunaisena nousevine kuineen suorastaan teltasta läpi. Yhtenäkään aamuna ei ole sumua, joten näkyvyys merelle on täydellinen. Uusi pikakahvi on rutkasti parempaa kuin entinen. Ilma- ja keinokuitutäytteinen makuualusta hellii selkää. Jos Jurmo-selostukseni alkaa kyllästyttää jo nyt, kannattaa toki nauttia myös syksyiset tarinani.

Vasta auringon laskettua jaksaa vähän ratsastaa. Haahkoja ei kiinnosta.

Vasta auringon laskettua jaksaa vähän ratsastaa. Haahkoja ei kiinnosta.

Lintujen kannalta tyyni auringonpaiste ei ole parhaasta päästä, sillä muutto ei varsinaisesti ota revetäkseen, ja lämpöväreilykin on hirmuista jo aamuyhdeksästä lähtien. Paahteen uuvuttamat, saarta pakonomaisesti kiertävät retkeilijät nuokkuvat kaukoputkiaan vasten tai makaavat pitkin katajikoita kuin irtolaiset. Oli pääsiäinen, oli kärsittävä.

jurmo

jurmo_vastarakkiPerusmukavilta havainnoilta ei toki voinut välttyä, ja lintusaaren hauskuutuksista vastasivat joka puolelta kuuluvat kiurut, västäräkit ja punarinnat. Jälkimmäiset tekivät saman tempun kuin muutamaa vuotta aiemmin, eli täyttivät saaren pariksi päiväksi ja hävisivät sitten muuttomatkalleen sopivan yön koitettua. Yllätyshavainnoista mieluisimmat olivat nuolihaukka sekä upeassa iltavalossa saaren ylittänyt ruskosuohaukkakoiras. Muleli, eli mustaleppälintu, näyttäytyi tällä kertaa vain valituille. Koska kyseessä oli Luonto-Liiton retki, oli Kevätseuranta-lajeja tietysti haettava sammakkoeläimiä myöten. Koko kolmen teemalajin sarja saatiinkin ruksittua. Hy-vä mei-dän jouk-kue!

paasiaiskokko_jurmo

Polttouhrin kukkea bukee miellyttää Herraa. Siis tuli vain mieleen.

Yritys saada maisema ja rantakäärme samaan kuvaan jäi toteutukseltaan vaisuksi.

Yritys saada maisema ja rantakäärme samaan kuvaan jäi toteutukseltaan vaisuksi.

Käärmeetkin olivat kuin tarjottimella, enkä viittaa nyt syömiseen. Luottokatajikossa pyöri ainakin kolme rantakäärmettä, joista yksi oli vielä veikeän erilainen. Siltä puuttuivat kokonaan rantakäärmeelle tyypilliset keltaiset niskalaikut, ja sen selkä oli kyymäisen sahalaitainen. Viimeistään silmät kuitenkin paljastavat lajin. (Lähikuvassa edellisessä.)

kyy_jurmoKyyttäkään ei tarvinnut kärvistellä, sillä muutaman satunnaishavainnon lisäksi eräs suorastaan vaati päästä kuviimme. Vilkas koiras näki hetkeä ennen lähtöä rinkkamme kalliolla ja mönki varusteiden taakse suojaan auringolta. Pienen kamerankaivelun säikäyttämänä se päätyi sopivampaan kuvauspaikkaan kalliolle, selvästi seurastamme nauttien. Koska en varsinaisesti tiedä, onko kyyn tunnetiloja luettavissa ulkonäöltä, perustuu edellinen siihen, etten keksi mitään syytä, miksi joku ei nauttisi seurastamme. Ainoastaan vaatimattomuuteni saattaa ylittää miellyttävyyteni!

Jos haluat kuulla tarkemmin itse Jurmosta, olet (tietysti tälläkin kertaa) väärässä paikassa. Esimerkiksi täältä saa hyvän kuvan. Alla puolestaan on paha kuva, joka on otettu reilu viikko sitten Tanskasta. En itse ottanut sitä, mutta koen, että sen on syytä olla täällä.

 

Sisters in Kemetyl.

Sisters in Kemetyl.

 

Kirjoittaja Antti S. Salovaara
ans@iki.fi