Hyvät silput

Arkaaisen ilmoitustaulun ja huonolla käsialalla kirjoitetun muistilapun teknisesti karkea yhdistelmä. Tapahtumia, linkkejä, huomioita, täytettä.

Haaste:

100 lintulajia kotipiiristä 2017

kotipiiri

Taustakartta © OpenStreetMapin tekijät http://www.openstreetmap.org/copyright

Harva haluaa vaeltaa kauas jääkaapilta. Kohta ei tarvitsekaan, kunhan ottaa haasteen vastaan ja löytää 100 lajia lintuja lähiympäristöstään. Haasteen jujuna on piirtää kodin tai kesämökin ovelta säteeltään 400 metrin ympyrä ja kerätä pinnoja tältä puolen neliökilometrin alueelta vuoden 2017 ajan. Osallistua voi missä tahansa päin Suomea.

Kuten arvata saattaa, sadan lajin haaste ei riipu ainoastaan lintuharrastustaidoista tai -aktiivisuudesta. Sijainti suhteessa hyviin lintupaikkoihin ratkaisee, paukutteleeko henkseleitä jo huhtikuussa vai kiskooko kivirekeä läpi loppuvuoden.

Kaupunkialueella rajaus voi olla yllättävän tiukka. Esimerkiksi minun piiriini ei osu lainkaan hyvää merinäköalaa, mikä vaikeuttaa vesilintujen saamista. Toisaalta Tähtitorninmäestä mahtuu mukaan valtaosa, mikä on iso etu. Jos asuisi esimerkiksi hotelli Tornin lähellä, voisi kerätä muuttopinnat yläkerran baarista drinkki kourassa.

Pikakatsauksen perusteella 400 metrin ympyrän saaminen kartalle ei ole niin helppoa kuin luulisi. Ainakaan Paikkatietoikkuna tai Karttapaikka eivät näytä ominaisuutta tarjoavan. Google Mapsin pohjalta homma onnistui tätä palvelua käyttäen. Varsinkin satelliittinäkymä takaa, ettei rajoista jää epäselvyyttä.

Pisteitä kerrytetään monien pinnaskabojen tapaan suoraan verkossa.  En löytänyt mistään sen tarkempia ohjeita, sääntöjä tai tiedotteita, mutta parempi jättää miettiminen ja kirjautua mukaan täältä.

Talviseuranta

soukka_kasavuori
Kevätseurantaan on vielä tuskaisen pitkä aika. Ilkeä Luonto-Liitto ei silti anna sinun nukkua talvellakaan, vaan nyt on aika naputella jänikset, hiiripöllöt, metsähiiret, tilhet, jäät, lumet ja muut yhteiseen tietokantaan: Talviseuranta on alkanut.

Sopii kaikille, edistää tutkimusta. Go!

Kevytretkeily

Vauden Power Tokee UL on kevyehkö muttei välttämättä järkevin valinta. Kaari vääntyi kyllä käyttäjän ansiosta.

Vauden Power Tokee UL on kevyehkö muttei välttämättä järkevin valinta. Kaari vääntyi kyllä käyttäjän ansiosta.

Suomalaiset retkeilyputiikit pursuavat grammanviilaajaa kauhistuttavia varusteita. Monet tutuista merkeistä ovat toki laadukkaita, mutta itse tuotteet on usein suunniteltu peruskäyttäjää ajatellen turhan raskaalla kädellä. Kevyitä vaihtoehtoja tuntuu löytyvän lähinnä hintahaitarin yläpäästä.

Facebookiin hiljattain perustettu Kevytretkeilijät-ryhmä auttaa. Liittyäkseen ei tarvitse olla patologinen grammanviilaaja, ja tuotejutustelun lisäksi ryhmästä löytyy myös DIY-vinkkejä.

Blitziä Lapissa

Kuva on kyllä Hammastunturilta. Sori.

Kuva on kyllä Hammastunturilta. Sori.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa järjestettiin juuri 24 tunnin mittainen Bioblitz-tapahtuma. Siis mikä?

Kyse on lyhykäisyydessään siitä, että joukko asiantuntijoita ja muita kiinnostuneita suorittaa intensiivisen tiedonkeruuiskun tietylle alueelle, keräten havaintoja mahdollisimman monesta siellä esiintyvästä eliölajista.

Tieto on itsessäänkin arvokasta, mutta tarkoituksena on myös kiinnittää huomiota alueen monimuotoisuuteen. Ulkomaisiin esimerkkeihin tutustumalla huomaa, että viestinnän ei suinkaan tarvitse rajoittua tapahtuman jälkeen julkaistuihin tiedotteisiin, vaan yleisön ja median voi houkutella jo paikan päälle ihmettelemään lajimäärää käytännössä.

Tämä voisi toimia hienosti monimuotoisella kaupunkikohteellakin, varsinkin jos lajikirjoa vielä päivitettäisiin reaaliajassa näytölle tai vaikka liitutauluille. Teknologiaa voisi hyödyntää muutenkin, kuten esimerkiksi New Yorkissa tehtiin.

Enää muutama olutteltta, lajimäärää koskeva vedonlyöntimahdollisuus ja uusi kesäinen suosikkitapahtuma on syntynyt!

Muokatako parempi planeetta?

morton_planet

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kohonnut niin korkeaksi, että edes päästöjen pudottaminen nollaan ei enää riittäisi pysäyttämään ilmastonmuutosta. Toki sadan prosentin shokkidoktriini vaikuttaisi suuresti lopputulokseen, mutta mitään sen kaltaista voi tuskin realistisesti odottaa tapahtuvan.

Päästövähennyksiä tietenkin tarvitaan, ja paljon, mutta ne eivät kuitenkaan ole ainoa keino vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuokkaus (geoengineering) tarjoaa – ainakin teoriassa – keinoja nopeampaan ja tehokkaampaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Mistään ihmelääkkeestä ei ole kyse, kuten Oliver Mortonin erinomaisesta The Planet Remade -kirjasta oppii. Riskejä sekä käytännön ongelmia riittää, ja yhteisellä maapallolla yhden itselleen muokkaama etu voi helposti muodostua toisen haitaksi. Varovaisuutta siis tarvitaan.

Hänen mukaansa vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaikka mahdollinen ilmastokatastrofi häämöttää, olemme yllättävän haluttomia tutkimaan, mitä ilmastonmuokkauksella voitaisiin saavuttaa. Ilman kunnollista tutkimuspanostusta on mahdotonta sanoa, mitkä keinot – jos mitkään – todella auttaisivat haittojen torjunnassa.

Morton käy kirjassaan läpi potentiaalisia ilmastonmuutostekniikoita, kertoo kiehtovasti alan aatehistoriallista taustaa sekä pyrkii esittämään poliittisia ja moraalisia argumentteja ”maapallojärjestelmään” puuttumisen puolesta ja sitä vastaan.

Vahva lukusuositus, jota tukee asiasisällön lisäksi Mortonin kyky sitoa monimuotoinen aineistonsa tyylikkäästi kirjoitetuksi, kevyesti eteneväksi kertomukseksi.

Nuuksion linnusto kartoitettu

Vesilintuja laskemassa Espoon Matalajärvellä. Ei siis liity Nuuksioon mitenkään.

Vesilintuja laskemassa Espoon Matalajärvellä. Ei siis liity Nuuksion kartoitukseen, vaikka lähellä onkin.

Tringan vapaaehtoiset kartoittivat Nuuksion järviylängön linnuston. En kuulu 129:ään vapaaehtoiseen, joten tuloksiin voinee luottaa!

Jälleen malliesimerkki siitä, kuinka luontotietomme pohjaa vapaaehtoisten panokseen.

Kohta repeää, kertoo ennuste

kurjethanhet

Ansiokkaan lintusäätietäjän, meteorologi-lintuharrastaja Jarmo Koistisen, uusin ennuste lupaa hyvää. Pakkasjakso vaihtuu pääsiäisenä muuttovirtaukseen ja kevätvieraita on viimein lupa odottaa mämmikauhan mitalla. Virtausten pitäisi tuoda tullessaan niin uusia lajeja kuin vahvistusta toistaiseksi vaatimattomiin ensimuuttajien määriin.

Lintusääennusteita voi lukea Tringan sivuilta. Ennusteen kohteena on Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen alue, mutta laajempiin säätilan muutoksiin liittyvät tulkinnat hyödyttävät muunkin Suomen lukijoita.

Koko maan lintutilannettahan päivitetään tänne.

Laitetaan miljoona

Siis linnunpönttöä.

Kelpaisi varmaan viedä saalis uuteen pönttöön?

Kelpaisi varmaan viedä saalis uuteen pönttöön. Ehkä jo 2016?

Pöntöt auttavat kolopulasta kärsiviä lajeja, joiden ahdingon takana on useimmiten ihminen metsätalouksineen ja maankäytön muutoksineen. Lintuja on erityisesti syytä auttaa, muistuttaa jo hälyttäviä lukuja latonut tuore uhanalaisuustarkastelu.

Projekti näyttää oikeasti vakuuttavalta. Pönttöjäkin on tehty jo tuhansia, vaikka kampanja vasta alkoi.  Mediahuomio on (ainakin minun kuplassani) kiittelevää ja innostunutta. Kampanjan avulla linnunpöntöistä – uusista ja jo käytössä olevista –kerätään myös kattavaa rekisteriä.

Pitänee siis ryhdistäytyä ja päästä osaksi glooriaa, vaikka sitten valmiin pöntön ostamalla.  Rakentamani kun masentaisi sekä minut että linnut.

Monimuotoisuudelle keskeinen betoni?

betoni_jäkälä

En ole koskaan tullut ajatelleeksi sitä, että koska betonipinnoilla kasvaa vaikka mitä sammalia, leviä ja jäkäliä, niillä on merkittävä vaikutus rakennetun ympäristön monimuotoisuuteen. Ilmeisesti myös moni uhanalainen laji pärjää betonilla mukavasti, kiitos kalkkivaikutuksen. Elämän levittäytyminen pinnoille koetaan kuitenkin usein rumaksi, ja puhdistukseen tuhlataan surutta.

Aiheen toi esiin Tutkimusosuuskunta Tapauksen blogikirjoitus, jossa myös alustavasti ideoidaan betonipohjaisen luontorakentamisen mahdollisuuksia. Markkinapotentiaaliakin on siis mietitty!

Kevätseuranta

Koska kukkii vaahtera? Kuni pörisee kimalainen?

Koska kukkii vaahtera? Kuni pörisee kimalainen?

Kevätseuranta alkaa pian – tai oikeastaan alkoi jo, sillä ensimmäiset havainnot on ollut mahdollista tehdä jo ainakin kiurun osalta. Tämän vuoden teema, puut ja pensaat, on tribuutti muun muassa pölyttäjäpalveluita ylläpitäville varhaisille kukkijoillemme. Puiden merkitys monimuotoisuudelle on muutenkin huikea. Muista myös #kevätseuranta Instagramissa!

Karjalan metsät

Metsämaisemaa Laatokalta.

Metsämaisemaa Laatokalta.

Suomen Luonnonsuojeluliitto on aloittanut hankkeen Venäjän Karjalan metsien suojelemiseksi, yhdessä paikallisten ympäristöjärjestöjen kanssa. Voin yhden Laatokan Karjalaan suuntautuneen vaelluksen perusteella lähettää hankkeelle täyden tukeni! Aivan kuin sillä nyt olisi jotain vaikutusta.

Helmikuun alussa ei vielä irronnut kevättä. Jäitä ei paljoa Etelä-Helsingissä näe. 4.2.2016

Helmikuun alussa ei vielä irronnut kevättä. Jäitä ei Etelä-Helsingissä kuitenkaan enää juuri näe. 4.2.2016

Share