jurmo_ilta

Jurmo, Parainen. Taas. Hetken mietin, olisiko aihetta käsitelty täällä jo tarpeeksi. (Esim. 1, 2, 3.)

Sitten muistin, että ketään ei kiinnosta aiheiden esiintymistiheys. Jurmo sen sijaan kiinnostaa.

Helatorstaiviikonlopuksi oli luvattu turistikelejä komeimmalla mahdollisella t:llä. Aurinkoa, lämpöä ja verrattain vähäistä tuulta piisasi koko ajaksi. Toki lämpö tarkoitti vielä toukokuun alussa sitä, että aamulla pitkät kalsarit kulkivat kunnon takin kumppanina. Sunnuntaina tosin saatiin jo hellettä.

Luonto oli raukea ja lämpöväreilevä, joten säiden puolesta oli mahdollista viettää hyvää elämää:

  • Herätys viideltä, paluu aamupalalle seitsemältä. Takaisin nukkumaan. (Lintumuutto vähäistä tai olematonta.)
  • Herätys jossain kymmenen tienoilla, runsas lounas yhdeltätoista. Tuikku armanjakkia, kahvit sekä lepoa.
  • Herätys retkelle. Reipas ramppaus pitkin saarta. Ei lepoa, ei aterioita. Lintuja sieltä täältä, suurten kysymysten sekä hysteerisimpien huvitusten puintia.
  • Runsas päivällinen. Tuikku rommia ja paluu syviin aiheisiin. Auringonlaskuretki lähelle tai hieman kauemmaksi.
  • Runsas iltapala. Unta.

Entä havainnot? Pikkutiira tuli heti leiripaikalta Jurmonpinnaksi, ja lintukevät oli muutenkin verrattain pitkällä. Ritariluteita komeili pitkin poikin, kyitä oli kenties enemmän kuin koskaan. Sudenmarjat avasivat lehtiään lepikossa.

En nähnyt sunnuntaina ylittänyttä jääkuikkaa, mutta jääkuikka saattoi nähdä minut – laulamassa renessanssiajan huvituksista Högbergetin auringossa.

Loukatun myyrän kosto

 

"Ei saatana", ajatteli myyrä.

”Ei saatana”, ajatteli myyrä.

Peltomyyräksi arvailemani toveri viihtyi pelottomasti leirissä – ja palkitsi luottamuksemme syömällä teltan pohjaan reikiä. Ei tosin aivan syyttä.

Ennen tapahtumaa myyrä oli näet nähty tuijottamassa meitä piilopaikkansa suuaukolla, selvästi sanattomaksi tuohtuneena. Tämä oli ilmeisesti kokenut hekottamamme jutut liian typeriksi, epäkorrekteiksi tai muuten vain sietämättömiksi, ja päättänyt rouskuttaa vastalauseensa ruotsalaisteltan pohjaan.

Nykyään ei voi sanoa mitään loukkaamatta jotakuta.

Kalasääsken pesä tutulla paikalla hieman Pärnäisistä lähdön jälkeen. Molemmat emot näkyivät.

Kalasääsken pesä tutulla paikalla, lautalta hieman Pärnäisistä lähdön jälkeen. Molemmat emot näkyivät.

Kuikka jäi jumiin. Näitä muutti ehkä muutama tusina.

Kuikka jäi jumiin. Näitä muutti ehkä muutama tusina.

saari_parainen

Kaunis luoto lauttamatkalta.

pikkutiira_jurmo

Pikkutiira on upea.

kalatiira_jurmo

Kenen tekosia?

Kenen tekosia?

jurmo_maisema merihanhet_jurmo

pilkkasiipi_jurmo

jurmo_lintu

Kenen?

kynnet

Kenen?? Siis ei se kolikko.

käärmeen_nahka

Käärmeen nahka on kaunis. Kuosina käärmeennahka on melkein kamalinta ikinä.

kyyi_jurmo

mehutonkka_jurmo

Itäkärjessä meitä mietitytti mehutonkka.

 

Hankin uuden takin – ja heti pääsin hienoon kuvaan! Kuva: Anna Carlson

Hankin uuden takin – ja heti pääsin hienoon kuvaan! Kuva: Anna Carlson

jurmo_ilta-2 jurmo_ilta-3

Kirjoittaja Antti S. Salovaara
ans@iki.fi